perjantai 2. marraskuuta 2012

Viikkotiedote 2.11.2012


Ympäristökasvatusta isoille ja pienille

Janne toi torstain välitunnilla ympäristöoppilaat opettajainhuoneeseen kertomaan kierrätysasioista. Opettajat joutuivat testiin, jossa piti tietää, mihin lajitteluastiaan mitäkin laitetaan. Mihin saa kaataa ruokaöljyn? Miksi rikki mennyt juomalasi ei välttämättä kuulukaan lasinkeräykseen? Minne viedään rikki menneet farkut?
Opettajat tiesivät jonkin verran ja saivat tietää paljon lisää. Kohteliaat nuoret asiantuntijat antoivat heille ympäristötietoisuudesta arvosanan kahdeksan. Arviointi oli ystävällistä ja kannustavaa, kuten kuuluu ollakin.


Ysiluokkalaiset jatkoivat samaa teemaa Jannen kanssa perjantain päivänavauksessa. Aluksi taululle ilmestyneet huolestuttavat luvut maapallon tilasta hiljensivät yleisön. Humoristinen sketsi, jossa hampurilaisen osat tekivät kunniaa kersantti Paistinlastalle, kevensi tunnelmaa. Lopuksi eteen tuotiin ratkaisu: Ajattele ja toimi!

Käsin kirjoittaminen on hieno taito


Häiskä kutsui kahtena lokakuun iltana kakkosluokkansa huoltajia koululle opettelemaan nykyaikaista käsialakirjoitusta. Kiireiset vanhemmat saivat huomata, että se onkin taloudellisempaa kuin vahvasti yleistynyt tekstaaminen. Käsialakirjaimisto muistuttaa paljon tekstauskirjaimistoa, joten se on helppo oppia. Uudet kirjaimet eivät kulu myöhemminkään kovin helposti lukukelvottomiksi, kuten perinteisellä käsialalla kirjoittavalle tahtoo käydä. Intoa harjoitteluun riitti, onhan käsiala yksi ihmisen tavaramerkki.

Perjantaiaamuna kakkosluokassa oli satutunnin tunnelmaa, kun Häiskä näytti oppilailleen, kuinka a-kirjaimen pullea maha piirretään paperille. Sitten alkoi harjoittelu, ja tunnin lopussa olivat vuorossa kirjainten kauneuskilpailut. Käsialakirjoitusta harjoitellaan kakkosluokalla koko vuosi. ”Keväällä olemme kaikki kalligrafeja ja kirjoitamme kaikki tekstit käsialakirjoituksella", Häiskä lupaa. Vanhempien kiinnostus asiaan varmasti lisää intoa harjoitteluun.

Minnan luokka nautti musikaalista

Minnan viidennessä luokassa kertailtiin tällä viikolla vahvaa musikaalielämystä. Yli kaksisataa koululaista kaikista pohjoismaista esitti maanantaina Savoy-teatterissa loppuhuipennuksen useita vuosia jatkuneeseen MADD-musikaaliprojektiin (Music, Art, Dance, Drama). Projektin taustalla on yhteinen tavoite lisätä taito- ja taideaineiden määrää pohjoismaisessa kouluopetuksessa. Musiikkifestivaali liittyi Pohjoismaiden neuvoston täysistuntoviikkoon Helsingissä.
Koko luokka oli sitä mieltä, että kokemus oli hieno. Hyviä bändejä, erikoisia soittimia, upeita tansseja, hienoja koreografioita, akrobatiaa. Hauskaa, kiehtovaa, vaikuttavaa, pelottavaakin. Pohjoismaisen yhteisön pienemmät ja kaukaisemmatkin ryhmät olivat edustettuina: tuttujen naapuriemme lisäksi färsaarelaiset, saamelaiset, grönlantilaiset, islantilaiset - sekä ahvenanmaalaisetkin omana ryhmänään. Minnan innostuneesti ja reippaasti keskustelevat oppilaat ilmaisivat monin tavoin arvostavansa pohjoismaisten kielten ja kulttuurien rikkautta. He kehuivat esiintyjien taitoja ja sitä, että musikaali oli valmistettu nuorten omin voimin. 
Savoy-teatterin parvella oli valitettavasti ollut myös koululaisia, jotka juttelivat, käyttivät kännyköitään ja häiritsivät koko esityksen ajan, eikä paikalla ollut ketään hiljentämässä heitä. Viidesluokkalaiset, jotka avoimin mielin olivat nauttineet musikaalista, ihmettelivät ja paheksuivat moista käytöstä. He ymmärtävät, että jos ei halua ottaa vastaan, ei mitään saakaan.
Opettaja Minnalle jäi erityisesti mieleen eräs kohta suomalaisten nuorten osuudesta esityksessä: kun taustalla soitettiin Haloo Helsingin kappaletta "Maailman laidalla", koko täysi sali nuoria yhtyi hiljaisella äänellä laulamaan mukana. "Unohtumaton, tunnelmallinen hetki."

Hyvää pyhäinpäivää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti