Viikko sitten ylistin kevään alkamista. Tuntui jotenkin koomiselta herätä seuraavana aamuna huomaten, että maa oli taas valkoinen. Ei pidä kuitenkaan lannistua. Koulunpiha on kieltämättä muuttunut yhdeksi suureksi vesilammikoksi, mutta uskokaa pois: ensi viikolla tämä on taas historiaa. Kevät jatkaa aina tuloaan pienistä takapakeistakin huolimatta.
Yo-kirjoitusten loppusuora
Abit alkavat olla valmiita yo-kirjoitustensa kanssa. Vain lyhyt kieli on enää kirjoittamatta. Tällä viikolla salissa näkyi myös hieman nuorempia kirjoittajia, kun kolmosluokkalaiset pääsivät tekemään omaa äidinkielen aineistopohjaista ylioppilaskoetta.
Salissa ei kuulunut muuta kuin kynän rapinaa, kun oppilaat kirjoittivat innokkaasti vastauksiaan. Häiskä toimi tietenkin protokolan mukaan ja sai kokeet superajassa korjattua. Tuloksista Häiskä osasi kertoa, että moni ylsi Laudaturiin ja lopuille arvosanaksi tuli Eximia. Aika fiksuja kolmosluokkalaisia meillä täällä YNKissä.
Viitosluokkalaisten Japani-projekti
Viitosluokkalaiset ovat perehtyneet japanilaisiin taidemuotoihin. He pääsivät kokeilemaan kalligrafiaa sekä origamien tekoa. Ensin luokka tavutti oman nimensä ja etsi japanilaiset kirjoitusmerkit tavuille. Tämän jälkeen oppilaat kirjoittivat alkuperäisille materiaaleille omat japanilaisiset nimensä. Projekti oli kaikenkaikkiaan hauskaa yhdessätekemistä ja oppilaat tykkäsivät etenkin siitä, että saivat nyt uudet merkitykset omille nimilleen.
Kuunteluoppilaita ikkunalaudalla
Ykkösluokkaiset ovat puuhastelleet jo pitkään omien tupsuörkkien kanssa. Jokainen on tehnyt tupsusta oman örkkinsä ja luonut sille nimen ja karakterin harrastuksineen, mieltymyksineen ja pelonaiheineen. Nyt tupsuörkit ovat vihdoin valmiit ja niistä on tullut lasten parhaita ystäviä. Aina opettajan silmän välttäessä örkki löytää leikkikaverin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti